Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

Hämeenlinna

Hämeenlinna sijaitsee Kanta-Hämeen maakunnassa, 98 km päässä Helsingistä. Hämeenlinnassa asuu yli 60 000 asukasta.

Vankilamuseo

Vankilamuseo toimii Hämeenlinnan lääninvankilan vanhoissa tiloissa.

Rakennus oli valmistuessaan vuonna 1871 Suomen ensimmäinen sellivankila ja se oli vankilakäytössä aina vuoteen 1993 saakka.

Vankilan seinille ei tietenkään saanut kirjoitella, mutta toki sinne vangit silti kirjoittelivat.  Laitan tähän muutaman kuvan töherryksistä. Missään nimessä en kannata rasismia yms. mitä näissä kirjoituksissa mainitaan. Ne ovat kuitenkin osa vankilaelämää ja siksi niistä on kuvat tässä:

Kahlekoppi. Vangit kahlehdittiin vankila-alueen ulkopuolella liikkumista varten 1920-luvulle asti vangit kokonaan kahlehtivilla liiviraudoilla ja vuoteen 1981 asti jalkaraudoilla.

1800-luvulla vankien täytyi hankkia ja valmistaa ruokansa omatoimisesti. Pääasiassa vangit ostivat ruokansa, mutta oli myös niitä jotka harjoittivat  ansapyyntiä vankilan lähimetsissä.

Viikon ruokalista vuodelta 1993. Nykyajan vangit syö paremmin kuin minä:

Nälkälakkoon ryhtynyt vanki sidottiin nahkahihnoilla pakkosyöttöpenkkiin ja nestemäinen ravinto syötettiin nenäletkun kautta. Suomalaiset vangit eivät juuri nälkälakkoilleet, mutta moni kommunistivanki nälkälakkoili vuonna 1929.

1950-luvulla suurin osa vangeista ulkoili kukin omassa pienessä aitauksessaan, kakussa.  Vain muutamat vangit saivat kävellä vapaasti edestakaisin rakennuksen viertä. Ulkoilua oli puoli tuntia päivässä.

Työntekoa Tammisaaren pakkotyölaitoksessa 1930-luvulla:

1800-luvun lopulla naisvankeja oli noin 600, joista puolet oli tuomittu lapsen tai sikiön surmaamisesta.

1820-luvulla naisvangin päivä kehruuhuoneessa alkoi  aamulla kello 4 peseytymisellä. Työtunteja kertyi 11. Rangaistusaika oli määritelty työmääränä, joka saattoi tarkoittaa esim. 500 pellavalankavyyhden kehräämistä.

Vuonna 1906 naisvangit kutoivat yli 16 700 metriä kangasta, neuloivat yli 1100 paria villasukkia ja valmistivat yli 400 sairaalalakanaa.

Suutarintöitä 1906:

Lapset seurasivat äidin mukana vankilaan:

Vankimuseossa on sisustettuja vankisellejä 1800-luvulta nykypäivään.

Tältä näytti 28-vuotiaan useista rikoksista mm. pahoinpitelyistä ja ryöstöistä, tuomitun vangin selli vuonna 1993 kun hänet siirrettiin kotipaikkansa vankilaan Hämeenlinnan lääninvankilan toiminnan lakattua. Varsin mukavat oltavat näyttää vangeilla olevan nykypäivänä.

Eristysselli:

Karmeassa kunnossa oleva wc-istuin, yök

 Vangeille opetettiin käsitöitä ja luvalliset käsityöt myytiin ja vanki sai myyntitulot itselleen. Luvattomia, takavarikoituja käsitöitä olivat esimerkiksi vitriinissä esillä olevat 1800-luvun lopulla tehdyt seksuaalifantasianuket.

Nykyisin tuntuu että rangaistukset Suomessa ovat aivan liian lieviä. Ennen oli ankarat rangaistukset. Yksi keskiajan rangaistusmuodoista oli rauhattomuus, joka tarkoitti siis lainsuojattomuutta. Vankeusrangaistus on tunnettu vuodesta 1734 lähtien ja se tarkoitti tuolloin pakkotyötä kehruuhuoneessa, raspihuoneessa tai kruunun linnoituksessa. 1700-luvun Suomessa oli käytössä jopa kuolemantuomiota (hirtto tai mestaus) kovempi rangaistus: kovennettu kuolemanrangaistus. Kovennettu kuolemanrangaistus tarkoitti esim. teilaamista, elävältä polttamista, elävältä hautaamista, kuoliaaksi kivittämistä tai ruumiin silppomista (ennen tai jälkeen kuoleman). Kovennuksilla pyrittiin kuolemanjälkeisen ylösnousemuksen estämiseen. Vuonna 1826 kuolemantuomio muutettiin karkoitukseen pakkotyöhön Siperiaan.

Keskiaikainen Hämeen linna sijaitsee Vanajaveden rannalla. Hämeen linna rakennettiin 1200-luvulla. Keskiajan kuluessa leirilinnasta muokattiin asuinlinna linnanpäälikön käyttöön.

Linnan sisäpiha:

Kuvia linnan sisätiloista:

Keskiaikainen sisäkäymälä:

Opas esittelee tässä keskiaikaista keittiöitä.  Pääsylipun hintaan sisältyi opastettu kierros linnassa, jonka aikana kuultiin mielenkiintoisia tarinoita linnan asukkaiden elämästä!

Näkymä linnasta. Kuvassa näkyvät rakennukset ovat tykistömuseota.

Museokaupasta löytyy kivoja matkamuistoja. Itse ihastuin tykkiavaimenperiin.

Historiallinen museo

1800-luvun polkupyörä

Koiran kaulapanta on varustettu piikeillä susia vastaan. Panta lahjoitettiin museolle vuonna 1921.

Säästöpankkimuseo

Säästöpankkimuseossa on mm. monia nostalgisia "säästöpossuja". Tässä muutama:

1970-luvun Tallero säästöpankki!

Lomalippaita 1933-1960-luvuilta:

Miksiköhän nykyisin ei tehdä tällaisia telkkarilippaita, jossa vaihtui kuva kun sinne laittoi kolikon? Hauska idea.

Fauneja:

Tykistömuseo

1920-1930-luvun peltileluista kertovassa näyttelyssä on esillä noin 450 erilaista lelua:

Tykistömuseon pihalla:

Mielenkiintoista oli myös: Ruotsi-Suomen armeijaan 1700-luvulla kelvanneen miehen oli oltava vähintään 170,5 cm pitkä. 1800-luvun alussa suomalaisen miehen keskipituus oli 165,3 cm.

Sibeliuksen puisto

Sibeliuksen puiston muinaisjäännös; vainajien palvontaan käytetty uhrikivi eli kuppikivi:

Vanajavesi

Näkymä Vanajaveden yli Hämeenlinnan keskustaan:

©2017 layout207 - suntuubi.com