Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

Ulosteet

Mäyrän kakkaa (Isosuo 23.5). Mäyrän ulosteet voivat olla ruuan laadusta riippuen kuivahkoja makkaranmuotoisia (kuten kuvassa) tai vetelähköjä muistuttaen ketun ulostetta (mäyrän uloste on kuitenkin suurempi kuin ketulla). Mäyrä ulostaa n. 10 cm syvyisiin etukäpälillään kaivamiin kuoppiin mutta ei peitä kuoppaa. Se ulostaa montakin kertaa samaan kuoppaan.

Tässä tutkitaan mäyrän kakkaa. Mäyrän uloste koostuu hyönteisten jätteistä, pikkunisäkkäiden karvoista ja luista, jyvistä ja marjoista.

Mäyrän kakasta löytyi myyrän leukaluu

Ketun kakkaa. Ketun ulosteet ovat n. 7-10 cm pitkiä ja 2 cm paksuja. Toisesta päästään ne ohenevat kierteisesti. Ulosteet säilyvät harvoin yhtenäisenä vaan katkeilevat useisiin pätkiin. Vain viimeisessä pätkässä on teräväkärkinen pää. Ketun ulosteen väri voi vaihdella vaaleanharmaasta mustaan. Sisältö: Karvoja, höyheniä, luunpalasia, hyönteisten peitinsiipien kitiiniä ja marjoja. Kettu ulostaa korkealle paikalle esim. kannon päähän, kivelle tai mättäälle merkitäkseen reviiriä.

Hirven papanat ovat noin 2-3 cm pitkiä ja 1,5-2cm leveitä

Valkohäntäkauriin papanat:

Teeren kakkaa Nuuksion Kaitalammella toukokuussa.  Teeren ulosteet ovat noin puolikkaan pikkusormen pituisia (metson ulosteet ovat suurempia n. pikkusormen pituisia). Tuoreena keltaisia, vanhetessaan harmaanruskeita.

Syömisjäljet:

Pikkukäpylintu syö etupäässä kuusen käpyjä. Isokäpylintu syö myös kovempia männynkäpyjä.

Tikan paja. Käpytikka elää talven yksinomaan havupuiden siemenillä. Se hakkaa kävyn irti oksasta ja lennättää sen nokassaan kolon luo. Se kiilaa kävyn koloon kärki ylöspäin. Tikka levittää kävyn suomut niin että pääsee siemeniin käsiksi. Vain alin osa kävystä on yleensä koskematon. Yhden männynkävyn tyhjentämiseen kuluu aikaa 4 minuttia. Tänä aikana se hakkaa käpyä nokallaan noin 800 kertaa.

Oksennuspallot

Pöllöjen oksennuspalloista löydettyjä luita (Luonnontieteellisen museon kokoelmat):

Munat ja linnunpesät

Haahkan munat pesässä (Kuvauspaikka Harakka-saari 16.5):

Kalalokin munat pesässä (Kuvauspaikka Harakka-saari 16.5):

Meriharakka oli käynyt munimassa lokin pesään! Meriharakan muna on siis tuo sinertävä ja kalalokin muna ruskea. (Kuvauspaikka Harakka-saari 16.5)

Mustarastaan munat (kuvauspaikka Isosuo 23.5)

Mustarastaan pesä (kuvauspaikka Isosuo 23.5)

Silkkiuikun pesä ja munat:

Nisäkkäiden pesät ja piilopaikat

Kontiaisen eli maamyyrän kasoja. Kuvattu Tuomelan tammimetsässä 5.5.  Kulkuaukko näkyy vain jos kontiainen on tullut ulos, mutta se sulkee aukon aina kun palaa takaisin maan alle.

Mäyrän pesä:

Orava rakentaa pesän mieluiten kuusen oksien varaan rungon lähelle 5-15 metrin korkeudelle maasta. Pesä on halkaisijaltaan 20-50 cm. Pyöreä pesä on rakennettu risuista, sammalesta, naavasta ja heinästä. Orava voi pesiä myös linnunpöntöissä ja puunkoloissa.

Päästäisen kolo:

Linnun sulat

Luonnontieteellisen museon kokoelmista kuvattuja sulkia.

Fasaani:

Sinisorsa:

Peippo:

Teeri:

Pyy:

Peltopyy:

Lehtopöllö:

Sarvipöllö:

Kalasääski:

Kanahaukka:

Varpushaukka:

Muuta

Sylkikaskaan toukka elää sylkipallon sisällä imien kasvinestettä. Vaahto syntyy kun toukka puhaltaa ilmaa peräpäästään. Sylki suojaa toukkaa kuivumiselta ja vihollisilta. Jos pyyhit syljen pois, voit nähdä toukan...

Sammakon kutua 25.4 Uutelassa:

©2017 layout207 - suntuubi.com